Tänään päivä kului tylsästi kotona hieman kipeänä. Nukuin viime yön levottomasti, mikä kertoi siitä, että olen jonkin verran kipeä. Kurkkukipu on vaihtunut alkavaksi yskäksi ja nuhaksi. Lisäksi päätä särkee, mutta kyllä tästä vielä nopeasti noustaan, ja syytä olisikin, koska huomenna pitää olla aamulla töissä.

En saanut tänään aikaan läheskään niin paljon kuin olin suunnitellut. Flunssan takia ajatukset eivät  kulje ja voimat ovat poissa. Hoidin silti muutamia järjestöasioita pois päiväjärjestyksestä. Brian piristi päivääni sähköpostilla ja muisteli Prahan seikkailujamme. Hänen pyynnöstään liityin myös Facebookiin. Olen kuullut monen puhuvan siitä ja nyt sieltä löytää sitten minutkin. Vastaavia sivustoja tuntuu tulevan koko ajan enemmän.

Tänään yksi ihminen ihmetteli minulle sitä, miten ihmisten on iän myötä aina vain vaikeampi antaa anteeksi ja sen sijaan halutaan kostaa. Jäin miettimään asiaa ja totesin hänen olevan todellakin oikeassa. Olisiko kyse sitten siitä, että iän myötä on myös tullut useammin loukatuksi ja lopulta kaikkea ei vain pysty antamaan anteeksi ja katkerana saattaa haluta jopa kostaa vääryydet. Omalla kohdallani on ainakin myönnettävä, etten todellakaan pysty antamaan kaikkea anteeksi. Mielestäni minuun on myös kohdistettu tekoja, joita ei ole mitään syytäkään antaa anteeksi. Tavallaan olisi varmasti helpompaa, jos voisi antaa anteeksi, mutta ei siihen aina vain hyvää hyvyyttäänkään pysty, vaikka se onkin hyvä pyrkimys. Kostaminen onkin sitten jo asia erikseen.

Kuulin tänään, että saamme Animalian tempauspäivänä telttamme viereen Kokoomuksen teltan. Siitä tulee mielenkiintoista :D Saattaa herättää myös ohikulkijoissa huvitusta. Toivottavasti saamme suunnittelemillamme jutuilla huomion osaksemme.

Kirjoittelin äsken Göranille pitkän sähköpostin Ruotsiin. Viimeisestä Ruotsin vierailustani on nyt melkein yhdeksän kuukautta ja alkaa taas olla ikävä sinne. Ai niin, olinhan tosin kesäkuun alussa käymässä Tukholmassa, mutta sitä ei nyt lasketa. Johtuukohan tämä tänään iskenyt Ruotsi-ikävä muuten siitä, että olen kuunnellut melkein koko päivä Poets of the Fallia, jota kuuntelin paljon myös viime kesänä Ruotsissa. Pitää ehkä vaihtaa levyä tai joudun kohta aloittamaan matkan kohti Göteborgia tai Karlstadia. Kyselin Göranilta myös, että milloin hän olisi tulossa tännepäin.

Mietimme tänään kaverin kanssa myös, että pitäisi lähteä jonnekin vaeltamaan tai mökkeilemään pitkäksi viikonlopuksi, jotta saisi hermoloman. Nyt se sitten taas alkaa... kuukausi Suomessa ja olen jo hermoloman tarpeessa. No en oikeastaan, mutta haluaisin päästä jonnekin luonnonhelmaan, kun tänä kesänä jäi kunnon vaelluskin väliin.