Skotlanti jai taakse ja eilen istuin 5h 20min junassa matkalla Glasgowsta Lontooseen. Torstai-iltana kavimme viela Anna-Riitan kanssa kuuntelemassa livena skottilaista kansanmusiikkia. 60-70-vuotiaat papat soittelivat pubissa harmonikoilla, kitaroilla, viuluilla, huiluilla ja huuliharpuilla. Tunnelma oli aivan mieleton. En ennen ymmartanyt, miksi jotkut intoilivat Skotlannista niin paljon, mutta nyt todellakin ymmarran. Sellainen tunnelma jokaisen pitaisi kokea!

Lontoossa paatin kavella juna-asemalta hostellille, silla ne ovat samalla puolella kaupunkia. Matka osoittautui kuitenkin arvelemaani pidemmaksi ja samalla mietin, etta ehdinkohan mitenkaan nahda Lontoossa kaikkea, mita haluan yhden illan ja kolmen paivan aikana. Lahdin eilen illalla kavelylle ja sain muutamassa tunnissa kaveltya lapi Sohon, China Townin ja Hyde Parkin seka kavin Buckinghamin palatsilla. Totesin, etta ehka onnistun suunnitelmissani.




Olin ajatellut menna Lontoossakin kiertoajelulle, mutta kun huomasin sen maksavan 22 puntaa, paatin jattaa sen valiin. Tanaan kavelin Kensington gardensin vieressa sijaitsevalta hostelliltani aina toiselle puolelle kaupunkia, Tower Bridgelle. Matka tuntui karttaa katsoessa turhan pitkalta kaveltavaksi edestakaisin yhtena paivana, mutta tein sen silti. Tosin tuloksena oli marat kengat seka isot ja kipeat rakot toisessa jalassa. Matkan varrelle mahtui tanaan British Museum, St Paulin katedraali, Tower Bridge, Tower of London ja National Gallery. Kun lahestyin St Paulin katedraalia, satuin keskelle elokuvan kuvauksia. Jouduin odottelemaan tien sivussa hetken, kun kuvattiin autojen kaahauskohtausta. Kun puolestaan tulin National Gallerylle, siella oli menossa Lontoon Pride! Olin aivan unohtanut, etta se olisi Lontoossa tanaan. Paikalla oli hieman eri meininki kuin Pohjoismaiden prideissa, silla aukio oli taynna ihmisia. Vaikea arvioida, paljonko paikalla oli vakea, mutta ainakin tuhansia. Siella joukossa olisi saattanut olla tuttuja suomalaisiakin, mutta eipa siita ihmismassasta onnistu loytamaan tuttuja.



Tanaan on satanut koko paivan, mutta onneksi eilen illalla oli aurinkoinen saa. Huomenna ohjelmassa on varmaankin Westminster Abbey, parlamenttitalo ja Big Pen. Myos London's Eye eli maailman korkein maailmanpyora olisi mukava, mutten varmaan viitsi maksaa siita. Manchesterin maailmanpyora maksoi 7 puntaa, joten taalla on varmasti huomattavasti kalliimpi. Museoitakin olisi viela lisaa nahtavana ja ne olisivat ilmaisia, mutta saa nahda, jaksanko enaa vaivautua niihin. Natural history ja Sciense museumit on viela harkinnassa. Notting Hill on tuossa aivan hostellini kulman takana, joten varmaan siellakin voisi jossain vaiheessa piipahtaa. Toivottavasti huomenna tai ylihuomenna olisi poutainen paiva, jotta voisin menna Kensington gardensiin kavelemaan ja istuskelemaan. Olen nyt paahtanut vuorokauden taysilla paikasta toiseen. Taman paivankin kavelyretkeen meni yhdeksan tuntia, joten olen nyt aivan puhki. Pitaa vahan loysata tahtia tai tata menoa olen valmis lopettamaan reissaamisen ennen kuin reili on puolessa valissa. Jalkanikin ovat nyt siina kunnossa, etta taidan olla tylsa ja viettaa lauantai-illan hostellissa kirjaa lukien ja musiikkia kuunnellen. Huomenna otan sitten rennosti ja tutustun vaikka vahan lontoolaiseenkin pubikulttuuriin :D

En varmaan jatkossa saa laitettua kuvia nahtaville, koska kirjoittelen julkisilta koneilta. Laitan kuvat sitten viimeistaan kotiin paastyani kuvagalleriaan ja ehka lisailen tanne valeihin.