Viimeisen viikon olen viettänyt tiiviisti ympäristövaikutusten arviointiasioiden parissa. Maanantain ympäristölautakunnan kokouksessa oli käsittelyssä muutamia YVA-ohjelmia ja -selostuksia ja sen jälkeen olen kolme päivää vääntänyt YVAan liittyvää graduani aamusta iltaan. Vaikka YVA on jotain sellaista, joka kiehtoo minua suuresti poikkitieteellisyyksineen, se on myös todella turhauttava esimerkki Suomen ympäristölainsäädännöstä. Ympäristölautakunnassa puhuttiinkin lyhyesti siitä, ettei Suomen ympäristölainsäädäntö tunne tarkoitusharkintaa. Eli jos jonkin hankkeen ympäristövaikutukset on otettu huomioon ja kaikki voitava tehty niiden ehkäisemiseksi, ei ympäristölupaa voida olla myöntämättä. Tämä on mielestäni aivan väärä lähtökohta.

Graduni puolesta olen äärimmäisen turhautunut YVA-prosessien kansalaisten osallistamiseen. Tutkimushaastatteluissani tuli selkeästi ilmi, että osallistuminen ei toteudu riittävän hyvin ja toisaalta, vaikka toteutuisikin, se ei paljon auttaisi, koska YVA-lainsäädäntö on muuten niin surkea. Viime päivät ovat siis olleet täynnä suurta ympäristöangstia, kun tällaisessa tilanteessa pitäisi yrittää tehdä jotain paremman maailman ja hyvinvoivan ympäristön puolesta.  Jostain kummasta graduinnostus on silti noussut. Liekö syy aurinkoinen Hyytiälän tutkimusasema rauhallisine ympäristöineen.

Angstattua on tullut muutenkin, kun aina niin ihanat Kokoomusnuoret ottivat kantaa, että Suomen pitäisi reagoida talouskriisiin leikkaamalla sosiaalimenoja.  Lisäksi heidän mielestään suomalaisten on tehtävä töitä entistä pidempään. Työnteko, raha, materia ja loppuunpalaminen varmaan ovatkin elämän tarkoituksemme tässä suoritusyhteiskunnassa?! Läheiset, luonto, pienet ilot, elämykset ja onnellisuus jääköön omaan arvoonsa. Taidan ollakin varsinainen kapula yhteiskunnan rattaissa, kun en näe tuottavuutta ja työtä elämäni päämääränä ja aion tehdä töitä niin vähän kuin mahdollista. Tosin ilmeisesti onnistun silti täyttämään kalenterini vapaaehtoistöillä, kun ennen juhannusta on vain yksi vapaaviikonloppu ja vapaailtoja hädin tuskin muutama.