Eilen tuli taas uutisissa kaavaillusta ruokaveron alennuksesta. Harva ihmisistä varmaan ajattelee sitä sen tarkemmin ja automaattisesti pitää sitä hyvänä uudistuksena. Ei, ei, ei!! Veron alennus tekee loven valtion budjettiin, mutta sama voitaisiin tehdä nostamalla opintorahaa, eläkkeitä ja työttömyysturvaa. Näin tuloerot eivät kasvaisi ja syrjäytyminen vähenisi. Uudistusten tulisi kohdistua nimenomaan vähävaraisiin, mutta ruokaveron alentaminen koskee jokaista. Eihän siinäkään tavallaan mitään pahaa ole, tasa-arvoa... mutta on siinä sitten kuitenkin jotain mätää. Sitä paitsi rikkaimmilla jää jo nyt ruokaa yli ja sitä heitetään pilaantuneena roskiin. Eiköhän olisi aika kohdistaa tällaiset parannukset niitä oikeasti tarvitseville.

Viime päivinä on uutisoitu ahkerasti myös Karibianmerellä ja Kiinan rannikolla riehuvista myrskyistä. Lauantain Hesarissa oli myös sivullinen uutisia Itämeren huonosta tilasta - rehevöitymisestä, sinilevistä, kuolleesta pohjasta ja tulokaslajeista. Joo, tuotetaan vähän lisää ruokaa, kun ruokaverokin alenee, niin saadaan Itämereen lisää rehevöittäviä päästöjä... aargh. Eipähän tarvisi uida enää luonnonvesissä tai kalastaa muuta kuin särkeä. Niin ja mikä ihmeen ilmastonmuutos... onhan näitä jääkausia ja niiden välisiä lämpimiä jaksoja ollut ennenkin. Pohjoisnapa sulaisi ilman ihmisen vaikutustakin ja myrskyt yltyisivät, kuivuus, tulvat ja muut ääri-ilmiöt lisääntyisivät muutenkin. Mutta ei se mitään - Alaskan sulavien jäiden alta voi löytyä öljy- ja timanttiesiintymiä!

Tänään pitkästä aikaa tuli kyynel silmään ajatellessani, miten sairaita ihmiset ovat. Itävaltalainen eläinoikeusaktivisti Balluch piti loistavat luennot ja näytti vaikuttavia videoita. Mieleen palasi, kun viime helmikuussa pääsin käymään turkistarhalla (mainittakoon vielä, että laillisesti, heh). Kyseisellä tarhalla on noin 7000 eläintä, suurin osa minkkejä ja loput kettuja. Eläinten pahoinvointi oli tuskallista katsottavaa. Minkit kääntyilivät ympäriinsä pienissä häkeissään ja ketut perääntyivät viimeiseen nurkkaan. Balluch näytti raakoja videoita turkiseläinten ja muiden eläinten teurastuksesta. Hän kertoi myös Itävallassa onnistuneista tempauksista. Mm. päivää ennen eduskuntavaaleja eläinoikeusaktivistit olivat keskeyttäneet konservatiivisen puolueen kadulla pitämän vaalitilaisuuden. Puolueen johtaja oli raivostunut ja rynnännyt lavalta hakkaamaan Balluchia. Seuraavana päivänä tapahtunut oli pääotsikoissa ja puolue menetti 50 prosenttia äänistä. Itävallassa ilmapiiri on muutenkin huomattavasti eläinoikeusmyönteisempi kuin meillä. Huomattavasti Animaliaa radikaalimmalla järjestöllä on siellä yli kolminkertainen määrä jäseniä Animaliaan verrattuna. Ruotsissa on sitä paitsi sama tilanne. Me olemme ne jälkeen jääneet.

Kun tulin junalla kotiin, yksi nuorehko mies uhosi juovuksissa toiselle miehelle ja nuori nainen puhui kännykkäänsä miehistä kuin lihankappaleista ja ruoti ystävänsä kanssa miessuhteita. Epätoivo valtasi mieleni... yritä sitten tällä pohjalla olevassa yhteiskunnassa puhua siitä, mikä täällä on pielessä. Ihmiset haluavat kieltää huonosti olevat asiat ja niin kauan kuin kansa ei vaadi, muutoksia ei tapahdu.

Viikonloppu meni rauhallisesti ja pitkästä aikaa kotipainotteisesti. Lenkkeilin, luin, nukuin ja kävin moikkaamassa 1-vuotiasta serkkuani. Kävin viemässä hänelle etukäteen nimpparilahjaksi pari viikkoa sitten Lintsiltä löytämäni rekisterikilven, jossa lukee Samu. Tänään Balluchin luennon jälkeen kokoustelimme taas lyhyesti Kiasman nurtsilla. Nyt voisin ottaa oluen jääkaapista ja lukea loppuun Noam Chomskyn Mediakontrollin, että Jussi saisi vihdoin kirjansa takaisin. Kun ei viikonlopun politiikka-ahdistuskiintiö näköjään ole vielä täysi, niin pitää täyttää se lukemalla Yhdysvaltojen kieroutuneesta propagandapolitiikasta.