Torstaina oli "mukava" 11 tunnin työpäivä. Oikeasti se todella oli mukava. Ensin oli päivä alue- ja piirityöntekijöiden tapaamista. Saimme koulutusta mm. työuupumuksen ehkäisystä. Minulle varsin tuttu juttu ja kantapään kautta opittu. Onneksi osaan virheistäni oppineena tulkita nykyisin vointiani hyvin enkä halua enää päätyä samaan uupumuksen tilaan. Illalla meillä oli luontotalolla aurinkojuhla. Saimme mm. kuunnella sikurihuiluryhmää, tanssia rumpuryhmän tahtiin ja seurata tuliryhmän esitystä. Ja talo oli täynnä söpöjä hippipoikia :) Siis sellaisia todellisia hippejä, joita ei liiku juurikaan edes vihreissä tai Animalian piireissä. Tuli taas identiteettikriisi, kun totesin, että todellakin tahtoisin rastat ja niistähän olenkin jo vuoden haaveillut, mutta joudun ilmeisesti muutamasta syystä tyytymään siihen haaveiluun. Sisälläni vain asuu rastafari :D

Perjantaina suuntasin Mäntsälään moikkaamaan vanhempiani ja koiriani. Kaupassa näin kerrankin tuttuja. Nykyisin niitä harvoin näkee Mäntsälässä. Näin Riston, joka oli juuri palannut Suomeen vuoden Sveitsin oleilun jälkeen.

Eilinen ja tämä aamu on mennyt taas järjestöjuttujen hoitamisessa. Tällä kertaa lähinnä Vinon juttuja ja vain muutamia Animalian juttuja. Olen tällä hetkellä melko epätoivoinen Vinovan tilanteen suhteen. Tuntuu, että yritän yksin pitää sen kituvaa toimintaa pystyssä. Olisi vain niin surkeaa, jos Vantaan kokoisessa kaupungissa ei olisi Vinoa. Oma energiani ei vaan riitä ottamaan vastuuta kaikesta toiminnan järjestämisestä, kun muut eivät halua ottaa vastuuta. Toivottavasti tilanteeseen löytyy pian ratkaisu tai luovutan. Animalian juttujakin tuntuu olevan koko ajan enemmän, kun saan soittoja ja sähköposteja eri tahoilta, että toivottaisiin Animalian edustajaa puhumaan tai muuten eri tapahtumiin paikalle. Pakko yrittää opetella sanomaan ei. Nyt onnistuin siinä sentään, enkä lähtenyt Tampereelle viikonlopuksi vihreiden juttujen takia, enkä lähde ensi viikonloppunakaan. Sen sijaan vietin eilisillan saunoen ja leffaa katsellen. Ah, ihanaa ja poikkeuksellista.

Tänään lähden Nuuksioon Muirin taipaleelle ja kotiin tulen vasta huomenna myöhään illalla. Yritän unohtaa vuorokaudeksi kaikki velvollisuudet.