Viime päivinä on mietityttänyt niin moni asia, ettei tiedä, mistä aloittaa. Maksuton vs. maksullinen koulutus on ollut yksi teema. Opetusministeriön asettaman työryhmän mukaan ulkomaalaisille opiskelijoille voitaisiin asettaa 8 000-12 000 euron lukuvuosimaksun. Käsittämätöntä. Se on askel kohti suomalaistenkin opiskelijoiden lukukausimaksuja. Tasa-arvo ja opiskelun vapaus kärsivät. Myös ydinjätteen loppusijoittaminen on ollut taas esillä vinolaisten keskusteluissa. Lisäksi eilen pohdimme talouden voittokulkua likaisin keinoin, sillä esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuus jättävät julkaisematta tutkimuksia tuotteidensa haitallisista vaikutuksista ihmisiin. Talous ajaa terveyden ohi, vaarallisten sairauksien ja kuolemantapaustenkin uhalla.

Myös viihtyisä kaupunkiympäristö ja vapaa julkinen tila on herättänyt mielenkiintoista keskustelua, ja perjantaina oli myös ViNOn koulutus aiheesta. Esiin nousi monia mielenkiintoisia pointteja ja hullujakin visioita. Visioinnin aikana tulimme siihen tulokseen, että todennäköisesti ääri-ilmiöt korostuvat ja kasvavat tuloerot alkavat näkyä entistä enemmän asuinalueiden ja liikkumismuotojen välillä. Eilen mietin kaupunkiympäristöä hieman tähän liittyen, sillä pohdin sitä, miten toisiin tuttuihin törmää Helsingissä usein ja toisiin ei ole sattumalta törmännyt kertaakaan vuosien varrella. Eilen nimittäin törmäsin kavereihin sattumalta viidessä eri tilanteessa yliopiston ruokalassa, kadulla, baarissa ja bussissa. Kaikille viihtyisän kaupungin suunnittelu on vaikeaa, sillä ihmiset pitävät eri asioista. Itsekin törmäilen sattumalta lähinnä juuri niihin kavereihin, jotka liikkuvat samoilla seuduilla, pitävät samoista asioista ja pyörivät edes jollain tavalla samoissa piireissä.

Kävin torstaina extemporee koulutuksessa, jossa puhuttiin siitä, miten ilmastonmuutoksesta kerrotaan lapsille. Oli varsin hyödyllinen ja innostava koulutus. Töissäni on myös aivan liikaa houkutuksia ja tulin ylipuhutuksi kahden lasten luontoleirin johtajaksi. Kesäkuun ekat viikot kuluvatkin siis Hangon saaristossa parinkymmenen lapsen kanssa ja ohjelmassa on mm. ympäristökasvatusta, leikkimistä, uimavalvontaa, koti-ikävää, punkkeja, yöllisiä vahinkoja, vuotavia telttoja sekä unohtumattomia hetkiä luonnossa ja iltanuotiolla. Keväästä tulee äärimmäisen kiireinen, koska teen noiden parin viikon työtunnit sisään ennen kesäkuuta, koska en halua tinkiä heinäkuun kesälomastani. Muutenkin olen tainnut taas olla aika väsynyt, ainakin päätellen ajoittaisista hysteerisistä naurukohtauksista. Viikonloppukaan ei tilannetta parantunut, kun päivät ja illat kuluivat järjestöhommissa.

Päädyin sitten Flickrin käyttäjäksikin. Nyt lenkille.