Alkuvuosi on ollut tuulta ja tuiverrusta joka suunnasta, sekä hyvällä että pahalla tavalla. Uusi valtuusto aloitti työskentelyn talouskriisin saattelemana. Ensimmäisessä valtuustonkokouksessa 26.1. hyväksyttiin mm. Keimolanmäen asemakaava. Itse suhtaudun kyseiseen kaavaan ja suunniteltuun asuinalueeseen todella kriittisesti. Alueen vieressä on yksi Uudenmaan alueen hienoimmista soista, Isosuo, joka on Natura-aluetta. Muutaman tuhannen asukkaan alue aiheuttaa riskejä paitsi suon vesitasapainon suhteen, myös monimuotoisuudelle virkistyskäytön aiheuttaman kuormituksen myötä. Keimolanmäen rakentaminen on myös kaikkea muuta kuin ympäristöystävällistä ajattelua tässä taloustilanteessa. Alue oli tarkoitus rakentaa viimeisenä Marja-Vantaan alueesta. Nyt riskinä on, että taantuman myötä alue jääkin eristyksiin puutteellisine kulkuyhteyksineen ja huonoine palveluineen. Marja-Vantaan rakentaminen aloitetaan kuitenkin sieltä, koska maat saatiin hankittua ensimmäisenä.

Uusi ympäristölautakunta puolestaan kokoontui ensimmäistä kertaa 16.2. Käsittelyssä oli lähinnä rutiiniasioita ja kokous oli varsin nopeasti ohi. Olin melko tyytyväinen moniin ympäristöjohtajan esittämiin lausuntoihin, mutta jatkossa kokoukset ovat varmasti keskustelevampia, ainakin toivon niin. Olen myös tyytyväinen tultuani valituksi ympäristölautakunnan katselmusryhmään, joka käy tekemässä maastokartoituksia vesilain puitteissa käsiteltävistä asioista. Juuri sellaista puolta kaipaankin päätöksenteon tueksi.

Vaikka vuosi 2009 on tuonut monia ikäviä kansainvälisiä uutisia, on tapahtunut myös paljon ihania asioita. Talvi on pitkästä aikaa hieno ja olen hiihtänyt ennätysmäärän sitten lapsuuden talvien. Poliittisia paineita on voinut purkaa lumisodalla ja lumienkeleiden tekemisellä. Pulkkamäkeen ja luistelemaankin pitää vielä päästä. Kansainvälisyydestä pääsin nauttimaan äkillisellä työmatkalla Budapestissä. Vierailimme mm. Unkarin Suomen suurlähetystössä suurlähettiläs Jari Vilénin luona. Hän kertoi Unkarin ympäristöpolitiikan huonosta jamasta tai lähinnä sen olemattomuudesta. Unkarissa myös nuorten osallistaminen on vähäistä ja koko maan politiikkaa johtaa suuressa määrin kaksi vahvaa miestä. Muutamia reissukuvia.

Kaiken uuden opettelemisen keskellä vietän tällä hetkellä töistä myös graduvapaata, jotta saisin pitkästä aikaa graduani eteenpäin. Täysipäiväisen työn ja politiikan ohella kun se ei meinaa onnistua. Nyt tosin pitää tehdä taas valinta, suunnatako seuraavaksi hiihtoladulle vai koodatako graduaineistoa. ;)