Vietin Bernissä muutaman tunnin. Ensin ajattelin, että onpas tylsä kaupunki, mutta loppujen lopuksi kuitenkin ihastuin siihen. Kävelin ympäri vanhaa kaupunkia, jonka tunnelma oli hieno. Kävin myös katsomassa Bernin vetonaulan... karhut, jotka ovat keskellä kaupunkia betonikuopassa. Seurasin pitkän aikaa, kuinka turistit heittelivät niille ruokaa ja ne laiskasti ottivat makupalat vastaan jaksamatta juurikaan liikkua. Itku meinasi päästä.

Vanhassa kaupungissa oli monta etnokauppaa, mutta päätin vakaasti olla menemättä niihin. Torilla puolestaan myytiin hippivaatteita ja -koruja sekä kasvis- ja luomuruokaa. Sveitsiläiset ovat myös selkeästi ylpeitä siitä, etteivät ole olleet maailmansodissa mukana. Rauhaa korostetaan kaikkialla. Hippien luvattu maa. Muutaman tunnin jälkeen lähdin kohti Interlakenia ja matkalla maisemat vaihtuivat vielä mahtavammiksi, kun vuoristo lähestyi.
Kun kävelin Interlaken Westin asemalta hostellille, totesin, että nyt olen tainnut löytää Pariisin voittajan. Olen nyt ollut täällä neljä tuntia ja koko ajan pidän tästä paikasta enemmän. Alpit ympäröivät kylää, keskustassa pääsee hevosajelulle ja joka puolella on hippikauppoja. Kaiken lisäksi löysin reggaebaarin. Muutama päivä kuluu mukavasti vuoristossa vaellellessa ja aion myös toteuttaa yhden huiman päähänpistoni, kerron sitten, kun olen sen tehnyt ;)

Eikä tässäkään vielä kaikki! Huomasin erään mainoksen ja totesin, että täällä on sunnuntaina Ziggy Marleyn konsertti! Oijoi!! Lippujakin on vielä jäljellä. Unbelievable! Tällä hetkellä olo on todellakin sellainen, että olen tullut taivaaseen. En keksi yhtään syytä, miksi pitäisi tulla takaisin Suomeen...
Lisäilin muutamia kuvia myös aikasempien kirjoitusten kohdalle.
Kommentit