Onpas taas ollut hektiset pari päivää, mutta ei se mitään, ihan normaalia ja joskus jopa kivaa. Juoksemista työpaikan, Luonto-Liiton keskustoimiston, puoluetoimiston, Animalian toimiston ja kerhopaikkojen välillä. Niin noh, tietysti kotonakin tulee käytyä - nukkumassa. Eilinen kerho Jollaksessa oli melko tylsä. Lapsilla ei ollut sadevaatteita mukana, vaikka satoi, joten leikimme sisällä, piirtelimme ja luin heille sadun nimeltä "Vihreä vallankumous". Kasvatus pitää hoitaa alusta asti kunnolla ;) Illalla olin hyviläisten kanssa kokoustamassa ja istumassa Vanhalla. Täytin myös edariehdokkuuslapun... se on nyt siis menoa listalle.

Tänään oli ensin työkokous. Sen jälkeen suuntasin Kumpulaan. Kävin yliopistolla lukemassa mailit ja nauroin aivan hysteerisesti kippurassa Marjan laittamalle mailille, jossa oli huvittavia kuvia. Yksi kaikkien suosikeista on jo kestosuosikin asemaan noussut kuva risteyksestä, jossa on allekkain kyltit osoittamassa samaan suuntaan "Keravan hautausmaa" ja "Tuusulan lihansavustamo". Kyseiseen risteykseen ei muuten ole luotani kovin pitkä matka. No joo, en tiedä, kuinka moni tietokoneluokassa ollut piti minua hulluna, kun yritin pidätellä nauruani huonolla lopputuloksella. Myöhemmin nauroimme vielä Kanervan kanssa yhdessä kuville Animalian toimistolla. Oli kyllä parhaat naurut aikoihin.

Kumpulan kerho menikin sitten mukavasti. Kävimme metsässä rakentamassa majoja. Minulla oli jopa kamera mukana, jotta saan töihin kuvia kerhoista.



Metsästä löytyi myös siilin nahka.



Sonja rakensi siilinpesän.



Lapset innostuivat majan rakentamisesta niin paljon, että unohtivat nopeasti, kenen kanssa haluaisivat tehdä majan ja sen sijaan puuhailivat iloisesti yhdessä. Leikimme myös joitakin leikkejä. Tämä kerho tuntuu todella toimivan :) Joukossa tosin on muutama rasavillipoika, joiden perässä juoksin välillä ympäri metsää ja kannoin heitä piiriin.

Ilta meni taas kokouksessa, yllätys yllätys. On muuten käsittämättömän pienet piirit järjestöissä. Animaliaan ja Luonto-Liittoon on ilmestynyt samoja uusia ihmisiä. Luonto-Liiton sivarin puolestaan tunnen ennestään vihreistä. Tätä listaa yhteyksistä voisi jatkaa loputtomiin, kuten moni tietää omien kokemusten perusteella.

Göran laittoi tänään sähköpostia. Ruotsalaiset sukulaiseni ovat tulossa Suomeen 11.-14.10. eli en ehdi tavata heitä Brysselin matkan takia. Olen siitä todella surullinen, sillä olisin todella halunnut nähdä Göranin. Olemme viimeksi nähneet joulukuussa ja minulla on todella ikävä häntä. Harvasta sukulaisesta sanoisin näin ja miksi juuri niiden parhaiden sukulaisten pitää asua siellä Ruotsissa :( He tulevat pappani 80-vuotissynttäreille, jotka myös missaan matkan takia. Elämä on täynnä valintoja. Toivottavasti ehtisin itse vaikka joulun aikoihin käymään Göteborgissa ja Karlstadissa.

Tämän päivän hysteriasta päätellen taidan olla taas vähän väsynyt. Voisin vielä naureskella hetken niille kuville ja mennä sitten nukkumaan.