Joululomani on tähän asti sisältänyt mm. seuraavaa: Useita metsäretkiä. Glögiä. Hyviä kirjoja. Kaksi pakettia kylmäsavutofua. Takkatulta. Punaviiniä. Lukuisia lenkkejä peltojen keskellä. Kaksi peliä Monopolia. Pimeyttä. Tähtiä. Tuulta ja myrskyä. Sadetta. Kuraa ja rapaa. Kuunvaloa. Joogaa. Ei yhtään järjestösähköpostia (ehdottomasti viikon suurin saavutus). Käpytikka. Kaksi teertä. Elokuvia. Kaksi käyntiä hierojalla. Musiikkia. Hiljaisuutta ja rauhaa.

Tällä hetkellä minun kuuluisi olla matkalla kohti Tamperetta, mutta maaseudun ja luonnon rauha vei voiton ja aion nauttia siitä nyt, kun se on mahdollista. Tampereella tulee kuitenkin ravattua taas kevään aikana jatkuvasti. On harvinaista, että olen voinut olla viikon paikallaan. Kevään aikana tulee taas reissattua ympäri Suomea ja mahdollisesti myös Eurooppaa. Ensi vuodesta tulee myös varsin vihreä, poliittisessa mielessä siis. Useat luottamustoimet, työryhmät ja kunnallisvaalit tulevat työllistämään paljon. Varsinkin kunnallisvaalien aiheuttama työmäärä pelottaa jo nyt. En kuitenkaan aio miettiä sitä nyt. Olen onnistunut jättämään loman aikana työ-, järjestö- ja opiskelustressin huomiotta. Kun jokin niihin liittyvä asia on tullut mieleen, olen kylmästi keskittynyt muuhun ja päättänyt, että nyt en stressaa niistä asioista.

On ollut ihanaa, kun poliittinen rintama on ollut melko hiljainen joulun ajan eikä maailmalta ole kantautunut uutisia, joita olisi pitänyt välttämättä seurata, joten olen voinut vain nauttia olemisesta. Fidel Castro on kuitenkin viikon sisällä pariin kertaan vihjannut luopuvansa vallasta. Juuri eilen mietin, että kesällä voisin mennä Kuubaan seikkailemaan. Siinäkin maassa todennäköisesti monia asia muuttuu Castron ajan jäädessä taakse. On hyvin mahdollista, että valta vaihtuu jo ennen kesää. Nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa Kuuban ulkopoliittisiin suhteisiin ja kauppasaartoon. Uusi aika on alkamassa sielläkin. Minullekin vuoden vaihtuminen tietää uuden ajan alkua muutaman asian suhteen.